torstai 9. toukokuuta 2019

Kirppistelyä pt.11


Täydellisen farkkutakin löytyminen ei jää vain siihen. Juuri oikealla tavalla stressaantunut ja täydellisesti liian iso, tän aarteen kohdalla ysärijumalat ovat olleet suopeita. Tän takin matka on vasta alussa. Se löysi omistajan jonka kanssa ratsastaa aamunkoittoon. Hänen ympärilleen minä kesäni rakennan tästä lähtien. Hetkeä myöhemmin toiselta kirppikseltä löytynyt kaulapanta kameekorulla teki minusta uskojan.


Tähän kohtaan on hyvä jakaa filosofiaa. Tarina on tosi ja sisältää selkeitä käytännön esimerkkejä. Kävipä niin että löysin kaupasta mageet merkkilenkkarit. Ne olisi maksaneet viisikymppiä. Ne tuntui hyviltä jaloissa, olivat juuri oikeansävyisen vaaleanpunaiset ja niitä koristi suuret tyttömäiset rusetit. Oli selkeää että halusin ne eikä hinta tuntunut niiden äärellä kynnykseltä. Jäin arvioimaan olisiko valkoiset samanlaiset parempi sijoitus vaatekaappiani ajatellen. Mietiskelin asiaa ja sovin että palaisin myöhemmin uudestaan. Jos hankkisin nuo merkkilenkkarit haluaisin ne nimenomaan vaaleanpunaisina, mutta valkoiset lenkkarit olisivat monikäyttöisemmät. "Miksi et vain liimaisi itse rusetteja?" minulta kysyttiin ja mietin itsekin, voisin vain hankkia rusetilliset nilkkasukat niin saisin enemmän variaatiota samalla efektillä. Sopivat lenkkarit vain puuttuu. Kävin kenkähyllyllä uudestaan ja irvistin, halusin antaa vielä kierrätystorille tilaisuuden. Kuinkas ollakaan sieltä löytyi vitivalkoiset sopivankokoiset valkoiset tennarit neljällä eurolla.  


Olin jo päättänyt että vaatekaapistani puuttuu rennot vaaleat tossut ja kohdalleni sattui ensimmäisenä tulemaan mitä ihastuttavin pari rusettilenkkareita. Kuitenkaan niiden tuoma sisältö ei ylittäisi sitä mitä yksinkertaisempi versio saisi aikaan. Ne täydellistäisivät vaatekaappiani siinä missä merkkikengätkin, mutta murto-osalla hinnasta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, osoitin itselleni että tyylihankintoja koskettava filosofiani tuottaa konkreettista tulosta. Irvistän ensin hintalapulle ja kierrän sitten kirpputorit visualisoiden haluamaani. Lisäksi löysin ehjät uudet sukkahousut eurolla kappale.


Tämä vaaleanpunainen farkkumekko taskuilla ja timanttinapeilla on aivan sillä rajalla. Se muistuttaa kasarilla kyllästyneen kotivaimon viimeistä yritystä glamouriin ennen kuin luovuttaa ohjakset permikselle ja makeille martineille. Se on upea. Arvonsa kantava ja mukavuudesta tinkimätön. Jos minulla olisi mökki pitäisin siellä aina tätä vaaleanpunaisten Ainojen kanssa. Suuriin taskuihin mahtuu useampi Harlekiini ja paketti nenäliinoja. 


Perhosille on varattu jotain hyvin erityistä. 

Malttakaa vielä.

SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig