keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Lampun henki


Rutiini on hyvä emäntä. 

Laitan tuon tuosta kaiken turhaksi. Siinä hetkessä vellon vallon ja unohdan tahallani miten siitä noustaan. Tuolta selkäytimestä asti olen virkannut uusia säikeitä jotka reaktion jälkeen luovat lisää reaktioita. Jotka kaatuvana ketjuna palauttavat minut perusasioiden äärelle. Vaikka mikään ei riittäisi ja se turhuuksien turhuus on totuus. Nousen ylös. Keitän kahvin. Puen päälleni ja lähden ulos. 

Älkää naurako haasteilleni. Toistuvuudestaan huolimatta pyrin ohittamaan ne arjessani, välillä vain pysähdyn väärässä kohtaa ja siinä se on. Se on vain liian helppoa eikä kaunista kenenkään luonnetta. Pidetäänhän toisiamme ennemmin pystyssä. Olen kuullut olevani ilahduttavaa seuraa ja erinomainen tarinankertoja. Eikä kukaan halua minun lopettavan kun innostun laulamaan. 

Ei se taaskaan paljoa vaatinut. Siistin kauneuspöydän pintaa ja siistin hieman nojatuoleja. Sytytin alttarilla kynttilän palamaan ja pölytin öljylampun. Sieltä ilmestyi henki vaihtaakseen kuulumiset. Juttelimme niitä näitä kunnes meni takaisin nukkumaan. En aikoinaan tiennyt mitä toivoa joten ehdotin tutusmisleikkejä. Innostuimme siitä niin, että olemme pitäneet yhtä siitä lähtien. Hän on nimittäin kovin viisas ja kokenut, mainio vitsiniekka. Sen on harva ahneudeltaan nähnyt. Eikä minun tulisi mieleenikään turhauttaa niin voimakasta olentoa. Kas mitä tahansa silloin toivon se olisi lopulta opetus ylpeydelleni. Tuhansien vuosien jälkeen kaipaisin itsekin ystävää. Hänen viinikellarinsa tuntuu olevan ehtymätön. 

Olen tyytyväinen tähän järjestykseen ja kelvollinen sisustaja. Nyt tuntuu taas hieman paremmalta. 

SHARE:

maanantai 26. helmikuuta 2018

Treenikämppä

+
Puhdistautumisen ja temmellyksen kenttä jossa tapahtuu kaikenlaista luovaa ylenpalttista.

En sanotummaksi saa se vei taas kaikki voimani.
SHARE:

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Huone


Vaikka huone on pieni sen voi somistaa. Lukuisat käytännöllisyydet tekevät siitä paremman kuin osaisi huoneelta vaatia. Kattokruunu tuo kaiken yhteen. Sitä ei ole kukaan koskaan käyttänyt sen alkuperäiseen tarkoitukseen, mutta se on mitä parhain koruteline. 


Jokaisen itseään kunnioittavan Jumalattaren kuuluu omistaa peilipöytä joka englanniksi on yksinkertaisuudessaan käännetty turhamaisuudeksi. Aseta peilinselkä vasten ikkunaa ja kylve aamuauringossa. Tee alttarista itsesi näköinen. Väittäisin että pelkkä pöytä on tärkeämpi ehostin kuin itse ehostajat. 


Joka juhlan kalteva seinäpeili on elävä teos ja käytännöllinen varasto kaikelle krumeluurille joille ei koskaan löydä säilytyspaikkaa koska seuraavaa käyttökertaa joutuu odottamaan kokonaisen vuoden. Ei kukaan oikeasti tee mitään vappuhuiskalla, mutta vielä vähemmän sellaista tarvitsee hankkia joka toukokuu uudestaan. Eikä kukaan kehtaisi luopua virpojain vitsoista, mutta niiden ilo on niiden askartelemisessa. Enkä tiedä muista, mutta mielestäni Joulu voi ihan hyvin olla vaikka joka päivä. Samoin karnevaalit.


Sisääntulo ei ole minkäänlainen ilman vieraskirjaa. Yhtä hyvin kutsuvieraat voivat osallistua ikuisesti keskeneräiseen novelliin, jos he kerta ovat uskaltaneet kylään tuon ulkona villiintyneen pakkasen halki, tai jättää pienen kiitoksen onnistuneesta ehtoosta. Tervetulotaide elää omaa tarinaansa. 

SHARE:

Aamu

Ei lainkaan hataraa. Aikaistuneita herätyksiä ja lupaus  leivonnaisesta. Sulkisin kaiken ulkopuolelle ellen olisi  tehnyt niin jo. Näin kerrankin hyviä unia. Uudesta parhaasta  kaverista ja valituksi tulemisesta. Jopa aamupiirrettyjen  hirviö teki vaikutuksen. Kotikaupungin pelastamista  yksinkertaisella kaavalla; tiaranheittoa ja vastustajat  tomuksi. Kuunkulkija ehtii vielä nauttia huvipuistosta ja  syödä jäätelön ystäviensä kanssa. Näin alkaa päivä ja sen  paras hetki kahvikupin kanssa on yhtäkkiä menneessä. Yksi  siemaus riittää kunnes huomaan että ulkona paistaa aurinko.


Puen luomeni  tähtitomuun.  Kuvailen toimeni  runomaisesti. Se tuo  sen ylimääräisen tason arkeen jonka pelkäsin unohtavan kunhan tästä kasvan. Olisinpa silloin tiennyt etten unohda koskaan mitään vaikka kuinka viineilläni hienostelen. Se on hapanta kai siksi.

Kunhan muistaa pukea lämpimät sukat ennen kävelylle lähtöä. Voikohan sukkia kutsua varvasnaamioiksi. Kokeilen sitä päivän ja jos pidän siitä jääköön se sanastoon.

Jos mieleen eksyy pilviä jotka eivät sinne kuulu voi aina päästää kummia ääniä joilla ne säikäyttää pois. Onhan se erikoista ohikulkijalle, mutta tietäisivät vaan kuinka tehokasta se on. Ottaisivat heti opikseen.
Rakkaudella,
SHARE:

tiistai 20. helmikuuta 2018

PS. I LOVE YOU


"Haluatko nähdä postimerkkikokoelmani?"
SHARE:

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kevätmuoti

+
Hammaslääkärin odotushuoneen värityskirja ennustaa tulevan vuoden trendit.
SHARE:

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystävänpäivä


Löysin tällaiset tumput ja tällaisen rasian. Hyviä löytöjä näin pakkasella ja pienten aarteiden kertyessä. Vainuni vain paranee ja nyt haluaisin löytää koruja. Jotta voisin oppia käyttämään niitä. Koristautua muuhunkin kuin vain kynsilakkaan ja huulipunaan. Oman tyylin löytäminen on aina siirtynyt paremmille päiville. Tyyli tämäkin, mutta sen rakentuminen on vienyt aikansa. Paljon harhailua kirpputoreilla ja monen ihan kivan jutun ohittamista. Herätteitä laadun sijaan ei kiitos. Tiedän mistä pidän, ne teemat toistuvat tumpuissa ja rasioissa. Ruutuja ja ruusuja, vaaleanpunaista romanttista ja pientä paheellisuutta ripoteltuna kaiken ylle. 

Olen melko varma hyvien päivien jatkumisesta. Löysin eilen kynttilän joka tuoksui leipomolta. Tämä on sitä tahmeaa vaniljaunelmaa. Kauniin päivän kunniaksi haistelimme kevättä vanhempien Kyllikkien kanssa. Söimme hyvin ja vaalimme pikkujutustelun taidetta. En aikaisemmin osannut arvostaa sitä, mutta tänä päivänä kaikki aiheeni liittyvät säähän tai hyviin kahvitarjouksiin. Sellaista kevyttä kuitenkin tärkeää jonka parissa on mukava kiertää kirppishalleja. Tavallisen tylsää arkea ja säännölliset iltalenkit. Soisin tämän onnen aivan kaikille. 

Vietän talvilomaa pitäen järjestystä yllä. Oman potentiaalinsa tavoittelu on ollut täysipäiväistä työtä ja kun vihdoin ymmärtää oman parhaansa riittävän, löytyy yhtäkkiä tilaa itselleenkin suuresta suunnitelmasta. Minunlaiseni on tehty tekemään liikaa töitä. Näkymättömissä kuin työtä karttaen. Eikä minulla ole työstä johtuen aikaa oikoa muita. Eivät hekään saa sitä aikaiseksi. Ruusurasiat eivät löydä itseään. 

SHARE:
© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig