keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Päivän asu pt.5


Takaisin sorvin ääreen tai siis tekstiiliä lajittelemaan. Lunastin omaan talteen kertyneet aarteet ja ensimmäistä kertaa tuntuu että omistaa kunnollisen kesäkerraston josta voi jopa vähän valita. Raahasin valtavan vaatekassin kotiin, laitoin Duran Durania soimaan ja kokeilin kaikki vaatteet läpi kasarimontaasina. Se oli aivan huikea kokemus.


Minulle selvisi että käsilaukut voivat loukkaantua. Edellisessä laukussa on myös kirjailtuja ruusuja ja tämä lähti mukaani koska se oli saman tyylinen mutta isompi jonne mahtuu vaivatta kaikkea mitä kesällä voi tarvita. Kun vein laukun kotiin edellisestä meni äkisti sanka rikki ja se täytyy kokonaan korvata, en odottanut että uusi laukku menisi vanhalle niin lujaa tunteisiin.


Ruusukuvio on samanlainen kummallakin puolella. Laukusta puuttui kokonaan olkahihna ja olin jostain vanhasta ruppanasta aikoinaan ottanut ketjun talteen johon olin pihdeillä kiinnittänyt klipsulenkit. Se jäi jemmaan kunnes vastaan tulisi sille sopiva veska. Kultaketju ylevöitti kokonaisuuden ihan omaan luokkaansa. Sain sidottua siihen huivin viileiden iltojen varalle ja voin kantaa laukkua kahvoista ilman että ketju tai huivi laahaa pitkin maata. Sisään mahtuu mm. kuulokkeet ja kauneudenhoitotarviketta kuten aurinkosuoja.

Ehkä jossain kohtaa uskallan antaa kurkata sisälle.


Näitä taidetaan kutsua skeittimekoiksi, olen niihin heikkona. Toivoisin omistavani niitä useampia. Ne ovat vaivattomia, mukavia ja juurikin sitä ominta mallia. Nyt kun tiedän sille nimen osaan etsiä paremmin. En tosin skeittaa, potkulautaan tarvitsis vaihtaa laakerit.


Kesän paras asustelöytö on lehmipoikahattu. Saan sen roikkumaan pyöräilyn ajaksi selkäpuolelle eikä se paina juurikaan kaulasta. Olen kaivannut leveälieristä aurinkohattua, mutta mikään ei ole tuntunut sopivalta ulkonäön tai käytännöllisyyden kannalta. Tämä täyttää kaikki kriteerini, jos se kelpaa preerialle niin kelvannee Suomen kesässä.


Skedemekon kaveriksi kuuluu maiharit vaikka säät eivät sitä pian enää salli.


Ohuet sinertävät sukkikset sopivat sävyn kannalta mekkoon täydellisesti, mutta kestävät käytössä ehjinä about vuorokauden jonka jälkeen senku parantavat lookkia. Olen opetellut käyttämään sormuksia ja ne tekevät tehokkaasti sukkahousuihin tuhojaan. Kynsissä on ruskea lakka joka kaipaisi uusimista. 

Karanteenin jälkeen on tuntunut hyvältä pyöräillä "uusissa" vaatteissa pitkin kaupunkia kauniina kesäpäivänä. Päivä kerrallaan edeten, tänne taas useammin palaten.

SHARE:

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Ikkuna


Otin pyörän alle ja kuulin treeniksen ikkunan alla että siellä treenataan. Irvisko kävi läpi uusia biisejä ja kokeilin olisiko ovi auki. Olin pidempään halunnut hakea seinällä roikkuvan valolepakon kotiin ja sijoittaa sen sängyn yläpuolelle. Jäin ottamaan pojista muutamia valokuvia ja pysähdyin soittelun ajaksi käytävän ikkunan eteen joka on minulle erityinen. En tiennyt että sellaista voisi olla niin ikävä. Yritin myös toistuvasti avata treeniksen ovea kotiavaimella, se kertoo jostain.


Lepakkoluola no more. Ehkä jotain muuta löytyy tilalle, mutta tämä kuuluu nyt omaan kämppään. Löysin sen kirpputorilta kympillä vuosia sitten. Joku on itse vääntänyt metallista lepakonmallisen kehikon ja nippusiteillä kiinnittänyt siihen sinisen valokaapelin. Sellainen tee-se-itse halogeenikyltti. Olisi mukava tietää tarina sen taustalla, mutta nähdessäni tiesin välittömästi kenelle se kuuluu.


Käytävän ikkunasta paistaa paras valo kuvien ottamiseen. Ikkunalaudalla voi kuvata esineitä ja ne onnistuvat aina, en ole löytänyt toista yhtä hyvää paikkaa. Omakuvien ottamiseen ikkuna on kuin tehty. Haluaisin saada enemmän tilaa käytävästä jotta voisin kehittää sitä paremmaksi kuvauskohdaksi. Ikkunalauta on myös juuri sopiva että mahdun siihen pitkittäin istumaan. Olen kirjoittanut siinä valtaosan Delian lyriikoista. Lähellä, mutta tarpeeksi syrjäinen spotti jonne mennä omiin ajatuksiinsa sillä välin kun pojat soittelevat keskenään. 

Tuntuu kuin olisin laskeutunut, avaruudesta ja puusta. Voin taas kuvata kirppislöytöjä ja tyylisisältöä vaivatta. Vaikka elämä on tältä vuodelta peruttu tuntuu kuin olisi enemmän jaettavaa kuin ennen. Totuus on lähempänä kuitenkin, että muurini ovat alempana kuin koskaan.
SHARE:

tiistai 2. kesäkuuta 2020

Taikalampussa

Taikalampussa.blogspot.com

☆.。.:* Taikalampussa.blogspot.com .。.:*☆

Hei! Perustin tällaisen kosmetiikkablogin jossa puhun erilaisista kauneustuotteista ja-prosedyyreistä. Jos sellainen kiinnostaa niin tervetuloa vilkaisemaan. Jatkan täällä aamiaiskoneen kummituksena ja tuolla toisaalla lampun henkenä. Osoitteen löytää jatkossa tämän blogin etusivulta, klikkaa linkkiä tai taikalamppua niin löydät perille. 

Olen tästä uudesta aluevaltauksesta innoissani. Kauneudenhoito on minulle lähellä sydäntä ja olen mahdollisesti myös hieman koukussa kosmetiikkaan. Olen aina halunnut oman paikan jossa puhua näistä sydämeni kyllyydestä ja alunperin mietin tekisinkö sitä täällä, mutta totesin että haluan sille ihan oman pienen sopen jonne spämmätä erilaisista tuotteista joista kiinnostuneet saavat helposti kaipaamansa tiedon. Haluan pitää sen mahdollisimman selkeänä ja yksinkertaisena, nimenomaan että olennainen välittyy ja saan ilmaistua mielipiteeni suoraan. Sieltä löytyy jo muutama päivitys ja päivitän sitä mukaan kun koen että olen käyttänyt jotain tuotetta tarpeeksi että siitä löytyy sanottavaa. Toivotan itselleni onnea matkaan!
SHARE:
© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig