Kesäfillarin kasaus piirustuspöydältä olevaiseksi koitti äitienpäivänä. Vanha traktorihalli muuntui työpajaksi jossa esivalmistelujen ja aikansa kypsyttelyn jälkeen vaaleanpunainen visio vihdoin toteutui. Siitä tuli kamalan ihana.
Pyörästä koitettiin kevään kynnyksellä vääntää lukko rikki. Se kesti onneksi yrityksen ja naapurista löytyi mukava henkilö rälläkän kera. Projekti kesäpyörä melkein kaatui siihen ja halusin saattaa homman mahdollisimman pian loppuun. Tyhjensin runkoon koko suihkepullon pinkkiä maalia ja metalliosiin kultamaalin jämät. Olin koko aamupäivän teipannut vanteita piiloon ja hieman kiroilin kun lopuksi tajusin että olisi pitänyt ostaa toinen pullo pinkkiä. Tämä ei osoittautunut myöhemmin ongelmaksi kun seuraavana päivänä viimeistelin runkoa kaverin pihalla. Sain sotkut siistittyä vanulla ja kynsilakanpoistoaineella.
Kirppiksiltä tarttuu mukaan milloin mitäkin outoa. Kuten silkkiperhosia. Minulla on sellainen supervoima että osaan ottaa niiltä mukaani kaikkea mielenkiintoista ja kutsuvaa, sitten se aikojen saatossa ynnää itsensä selkeäksi kuvaksi ja lopulta epämääräiseltä tuntuva keräily käy vihdoin järkeen. Olen ihmetellyt sitä usein, että voiko kukaan oikeasti niin kaukaa aavistaa mitä joku päivä haluaa, että osaa siihen varautua ennenkuin sitä ymmärtää. Siksi se on kai supervoima.
Harkitsin korista vihreää, mutta haluan käyttää vanhan loppuun ennen uutta.
Hyvä niin. Siitä tuli hieno just noin.
Vedoten aikaisempaan. Näin eväskorin syöpäyhdistyksen kirpputorilla ja osasin heti arvioida sen koon oikein. En ensin harkinnut lisääväni tarakalle mitään, mutta kohdalle sattuessa mittasin silmämääräisesti sen ulottuvuudet ja sovitin sitä pyörän perään myyjän luvalla. Se sopi siihen kuin valettu ja pysyi tukevasti paikoillaan. Kori on helppo ottaa siitä mukaan ja se kulkee nykyään mukanani joka paikkaan. Koitan välttää sanomasta että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Sanoin sen silti. Ilmaisun latteus kuvastaa täydellisesti sitä suurta oivallusta kun tajusin miten hyvä eväskori on asioiden kantamiseen.
Aikaisemmassa päivityksessä yhdistelin iltapäivän ratoksi löytyneitä kukkamansetteja toisiinsa juuri tähän tarkoitukseen. Lopputulos ylitti kaikki odotukseni. Tästä on hyvä jatkaa sitä mukaan kun niitä tulee vastaan. Olen sitä mieltä että ne sopii paremmin tähän kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa. Muovikukat kukkii ainiaan.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti