keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Hämärä


Hämärä ei haittaa. Ei hiljaisuus lainkaan. Voin täyttää pääni viinillä. Sitten laulattaa.
Ehkä menenkin elokuviin. Tai kahville ja valitsen sen varjoisimman nurkan. 

Hämärä ei haittaa.



Rajasin silmäni mustiksi ja sakarat osoittavat joka suuntaan. Tämä yritteliäisyyteni olla kosketuksissa koreaan puoleeni muistuttaa teatteria. Onneksi pidän teatterista. Oikeasta kulmasta tarkasteltuna erehdyn itsekin lukemaan katseeni viettelijättären omaksi. Mustavalkoiset vampit jotka tiesivät täydellisen tarkkaan oman vetovoimansa. Käyttäen sitä häikäilemättömästi omien etujensa tavoitteluun. Miten kehtaavatkin. Omistaa unelmia ja päämääriä vallitsevista rooliluokituksista ja sen tuomista esteistä huolimatta. Miten kehtaavatkin. Tehdä kaiken vaatiman työn niillä resursseilla joita omistavat päästäkseen lähemmäs haaveitaan. Vaarallisia naisia, itsetietoisia ja kunnianhimoisia. Heistä olisi syytä ottaa enemmän opiksi. Kas vain esteitä läpikäydessä kouliutuu edellistä nokkelammaksi. Aseinaan rakkaus ja erotiikka. Meidän olisi syytä kaikki ottaa heistä enemmän opiksi. 

Shh.. Unohtakaa että sanoin mitään.


SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig