Tein pieniä lupauksia vuoden alusta, en sellaisia merkittäviä joihin jossain kohdin pettyisin, vaan ihan pieniä ja sopivia. Mitä tulee tavaraan niin nautin ostohetkestä siinä missä kuka tahansa, toisinaan se tarve tehdä hankinta on pääpainona eikä tavara itse. Joten sellaisen tunteen iskiessä on paras lähteä kiertämään kirpputorille ja ennen sisään astumista tehdä tietoinen päätös siitä mitä etsii. Tarkoitan käytännössä itseni kohdalla sitä, että ikään kuin säädän päänsisäisiä parametreja skannatakseni myyntipöydistä vain niitä tiettyjä sen suuntaisia. Tällä hetkellä keskitän tutkaa tyhjiin valokuva-albumeihin ja säilytysrasioihin.
Yksinkertaiset säilytyskorit ovat monikäyttöisiä ja tämän hankin vartavasten hedelmäkoriksi. Se kustansi vain euron ja hedelmät näyttävät kauniilta kannustaen nappaamaan niitä välipalaksi.
Kauniit vanhat peltirasiat varastavat sydämeni. Alkujaan etsin sopivaa rasiaa manikyyrivälineiden säilyttämiseen, mutta tämän nähdessäni tajusin löytäneeni täydellisen rasian piparkakuille ja muille kekseille. On jotenkin mukavampaa laittaa pöydälle purkki täynnä pipareita kuin kaivaa kaapeista useampi pahvipaketti ja kaivaa niitä esiin muovista. Lapsena kun käytiin kylässä naapuriviljelijän luona, heillä oli aina tuoda eteeni iso peltipurkki täynnä keksejä joista valita mieluisimmat. Söin aina kaikki Dorikset jos niitä vain oli.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti