Syksyn sävel

♡

Hyvää huomenta keittimessä ei ole kahvia. On vain surrealismia ja geometristä teetä. Haluaisin leipoa piirakan pihapuun omenoista. Veisin sen tuliaisina pieneen puutarhalaaksoon vastalahjaksi vieraanvaraisuudesta. Oranssista saa voimaa. Tarvitsin sitä joskus enemmän ja värjäsin kerran pääni appelsiiniksi. Päätin elää siinä maailmassa johon pahoista unista herätään. Sanoin että tämä menee nyt näin ja sitten se meni. Ymmärrys kenties raahaa perästä, mutta en ole käskyssäni perääntynyt. Pyydän samaa joka ilta ja kiitos siihen perään. Olkaa hyvä. 

Onnistunut omenapaistos ja hävikin välttäminen. Omenat ovat pieniä ja vaativat pitkän paistoajan. Sekoitan lohkojen joukkoon mysliä, kookoshiutaleita ja paljon kanelia. Makeuden päättää kukin itse. Vaniljakastiketta tai jäätelöä. Tyytyväistä hyminää ja kevyttä laulua.

Enpäs ole viettänyt aikaa kanssasi tänä kesänä

koulutkin ovat alkaneet

keinuille ei voi mennä silloin kun haluaa

jos tämän kuitenkin korjaisi

ja juotaisiin kaksin viiniä

kuvitellaan että ollaan musiikkivideossa

heittäydytään

pidetään silti ketjuista kiinni

antaa ihmetellä

miksi tuo nauraa yksin

se on varmaan vaan kännissä

sitäkin.

-

Huoli

on sitä

kun ajattelee sinne asti

samalla kun puut ovat täynnä omenoita

ja minä musiikkia

rakastan

luovun

otan 

pidän

minun minun minun minun minun

ei sinun.

Suunnitelmia oli monia. Kerrankin piti oppia huuliharppu ja hankkia steppikengät. Kaikki se olisi kulkenut mukana jos olisin valinnut kulkurin elämän. Housuissa on nytkin reikiä. Kengät narisee ja osaan harpulla vain Nuuskamuikkusen laulun. En kotisaartani kauemmas ehtinyt. En ole pahoillani. Ehtiihän tuota.