torstai 2. toukokuuta 2019

TexVex


Perkiöntie 3, Forssa

Olen kolmatta viikkoa TexVexillä hommissa. Lajittelen tekstiilejä ja pilkon froteepyyhkeitä kestotalouspaperiksi. Tekemisenä sillä on enemmän tarkoitusta kuin jokin muu. Sen ehdottomiin etuihin kuuluu mahdollisuus tyhjentää vaatekaappinsa sisältö kiertoon ja uusien löytöjen tekemiseen. Olen vain liian tottunut siihen että jokainen aikaisempi vaate purkautuu milloin mistä ja tehnytkin resuisuudesta oman muodin. Tämä viittaa henkisten resurssien puutteisiin jolloin ei kyennyt antamaan millekään pinnalliselle aikaa tai arvoa. Uuteen astuminen ja entisestä irti päästäminen on helpompaa symboliikan avulla. Luovutan vanhat nahkani ja luon itselleni uuden.



Olen viime aikoina puhunut paljon ääneen yhteyden tavoittelusta naiselliseen energiaani. Sen tuominen esiin julkisessa maailmassa eroaa yksityisestä. En aina samaistu siihen, mutta hakeudun voimanlähteiden luo ja tällä hetkellä femiinisyys tuo uudenlaista energiaa haasteidensa lisäksi. Se ei tunnu enää itselleen valehtelulta. 


Tämä tuntui hyvältä yllä. Erityisesti rusketuksen ja kiharoiden kanssa.
Minulla on jopa entuudestaan siihen sopivat täydelliset kengät.

Näytän ne ylläni aseelta.


Keräilen kauniita käsineitä tavan vuoksi. En tiedä näenkö koskaan itseäni käyttämässä niitä, mutta ihastuin joskus ajatukseen. Etsinkin sievää laatikkoa niiden säilytykseen. Hansikaslokeroa.


Läpinäkyvä yöpaita jonka koristepitsit täytyy silittää ojennukseen.


Aion hakata naulan seinään. Siihen ripustan essuni. Jatkossa aina kun teen ruoan voin siitä yhden ylleni pukea. Osaksi arkista estetiikkaa ja juhlaa. Tuon tämän takaisin vaikka siitä ei kukaan muu innostuisi. En voinut olla huolimatta sitä.


Yllättävissä paikoissa olen toivonut peittäviä alushousuja. Kuten silloin kerran huvipuistolaitteessa joka aivan varmasti jätti minut kiusaksi roikkumaan pää alaspäin, hame korvissa.


Aluspaitoja päällysvaatteiksi. Ei rajoja rikkovaa, mutta kesällä kevyttä.


Se ei ole hattu. Vaikka se on myssy.

Vielä minä teesettini pannuineen löydän.


Haluan yöasuiltani sitä tunnetta että olen vertaimevän suurdemonin morsian.


Ihan tavallinen paita kaipaa seuraksi ihan tavallisia farkkuja. Toivelistalle jatkoa.

Taloyhtiön vintti on edelleen se suurin löytö. Puhtaiden lakanoiden näkeminen pyykkilangoilla tuntuu otteelta elämästä. Nämä ovat pieniä juttuja, mutta helvetin suuria. Täytyy vain pysyä lujana, vaikka läpimurrosta puhutaan siitä täytyy tehdä uusi luonne. Hetki menee, mutta olkoon sen arvoista.

- Z -

SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig