torstai 21. maaliskuuta 2019

Baroom


Pariisi tapahtui, tai ainakin se versio jonka olen siitä idealisoinut. Ihmiset kävelevät toistensa ohi harvoin toista kertaa. Kun ravintolan jonossa meidän perässä odottanut pariskunta tulee vastaan toisella puolella kaupunkia, siitä muistetaan sanoa. Kas mikä sattuma ja Pariisi on oikeasti valtavan pieni. Ei tämä ole mikään New York vaikka ihmisiä asuu yhtä paljon kaupungissa kuin koko Suomessa. Siksi kohtaamiset kohdataan heti. Välillä seuraan vierestä kun kaksi ihmistä tapaa toisensa ensimmäistä kertaa, kuten eräs lääkäri joka kehui vaaleatukkaista varttuneempaa naista kauniiksi ja ennen pysäkillään poistumista neuvoi kuinka voivat halutessaan kohdata uudestaan. Se oli hyvin viehättävää. 


Kanavoin Brigitte Bardotia ja maailma meni sekaisin.


Välillä kohtaamiset osuvat kohdalle ja kaupunki vie mennessään. Näin latteasti ilmaistuna, mutta niin tapahtuu se on totta. Se on toisenlainen rytmi toisaalla, mutta krapulat tuntuvat täsmälleen samoilta kaikkialla. Päätin etten anna sellaisten lamaannuttaa minua liian pitkiksi ajoiksi. Päivät tuntuvat juoksevan ja kaikkea olisi vielä ehdittävänä. Olin luvannut lähteä yksille kahden kaverin tatskapisteelle erääseen baariin. Konsepti tuo tatuointistudion julkiseen seurusteluravintolaan. Se on kuulema toisinaan ihan kannattavaa ja täytyy osata tuoda osaamistaan esiin. Vaikka kukaan ei ajatuksesta innostu koko illan aikana, tyyli ja tekijät tulevat taas hieman tutummiksi. 


Ruusuja ruusuja ihania ruusuja iholla.


Ruusu à la BAROK insp


Ruusu à la Sandy Wall


Kotiin palatessa taivaalla loisti täysikuu linnan yllä. Itsensä sättiminen menneisyyksien kännifläsärien takia tuntui jokseenkin kohtuuttomalta. Annan itselleni luvan syntyä uudestaan, ei tämä ole mitään mitä pitkä suihku ei puhdistaisi. 


Mainitut paikat löytyy täältä
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig