Tampere

Neljä päivää Tampereella. Otoksia suunnilleen kronologisessa järjestyksessä.

Sain oman vierashuoneen. Sitten puhuttiin pitkään peloista, toiveista ja epävarmuuksista. Olen ikäväkseni melko kappaleinen kokonaisuus unelmia ja itsetuhoista tahtoa. Kolmiulotteinen tyyppi siinä missä se seuraava vaikken itse näe stereona. Etenen kuitenkin vähemmän kiukutellen ja totta puhuen siitä olisi syytä ottaa mallia. Hieman fiksummin kuitenkin säätäen ja tulkaa sen jälkeen kertomaan miten voisi kehittää. Lahjoituksia otetaan vastaan. Kehitysideoiden kehittäminen kaatuu useimmin resurssipulaan.

Kriteerini on puheen vapaus ja ihmismäinen kohtelu. En koe vaativani liikoja vaikka haluan enemmän. Ilmaisukyvyn lahja sairastuu jos sitä säilyttää väärin. Pihlajanmarjoistakin saa aikaan nektaria oikealla käsittelyllä. Timanttia taas voi hioa ainoastaan toinen timantti. 

"Jonku hippiparin valkkaama" tapetti ihastutti. Pispala muistutti tosiaankin saksalaista kylää. 

Olin tuonut sateen mukanani ja pahoittelin sitä vuolaasti. Tarkoitukseni ei ole vaikuttaa niin paljon säätiloihin, mutta välillä jätän intuition hallitsemaan niitä. Sateissa on eroja. Tämä oli kylmää ja marraskuista. 

Kiitos lainasta.