Olen laiska kissa. Kotona kissuilen myhäillen. Minulla on kiva luukku ja tavoitteet tässä. Sellainen näppärä nurkka jossa loikoa rypäleensyöntiasennossa voimaväreissä. Melkein toimiva vedenkeitin ja erinomainen maku musiikissa että muussa viihteessä. Tuo teevalikoima ei tosin huimaa ja olen vieläkin kaivannut kierroksiltani juuri sen oikean posliinikannun löytämistä. Sellaista kruununjalokiveä josta on ilo kaataa kaatamisen ilosta. Kaatuiluni olen lopettanut samoin katumisen. Kadonneista kasvanut kaataja sydänten. Sydän lämmin kuin tämä muki.
Erityislapsi maalasi minulle lempiponinsa ja sen sateenkaarihäntä huiskuttaa nyt seinälläni. Arvostan tuota värien kordinaatiota ja siveltimen varmuutta. Maksoin teoksesta omenapiirakan verran ja sen arvo on moninkertaisesti hintansa väärti.
En itse niin makean perään, mutta se tummin mahdollinen suklaa herättää himoni.
Sinne tonne tänne, ihan täällä näin. Tässä ja välillä tuossa täydentämässä.
Jos kukaan on vieraana käynyt huomaa rakkauteni ruusuihin ja tänään olen kuunnellut niiden laulua.
Joskus maailmasta voi löytyä laulu joka parantaa sinut kaikesta siitä ikävästä
ja tänään ruusujen laulu on se laulu.
~ Ruusut - Siamilaiset (edit) ~
Ei kommentteja
Lähetä kommentti