perjantai 30. kesäkuuta 2017

Myrsky



Tango valmistui eilen ja tänään on myrskyvaroitus. Lienee sattumaa tai sitten tämä on jo kolmas kerta kun olen laulanut myrskyn ylleni. En ole huolissani. Se on laantunut aina samalla vaivalla. Ja mielestäni kappale on hyvin kaunis. Turhaan sitä pahoittelen.

Niin juuri.


Tietenkin. Olen aina halunnut asua tornissa tai edes talossa jossa on pieni tornimaja ja kaukoputki. Kävelin kerran merenrantakaupungissa sievän huvilan ohi jonka ikkunat oli kirjavia lasitöitä. Huokasin ja jatkoin matkaani. Ehkä joku päivä kerään kaiken ajelehtivan romun minkä löydän ja rakennan itselleni kodin. Päällystän kylpyhuoneeni seinät rikkinäisillä lautasilla ja teen jätelaudoista aidan. Pyydän äitiäni apuun. Hän teki niin. Juuri niin. Ehkä majakanvartijan tehtäviin ei ole soveltuvaa jos on myrskynnostattaja. Mainitsen hakemuksessani sen kiertoilmaisuin. 

"Rakas majakanvartijoiden kilta. Hakeudun luokseni yksinkertaisella toiveella asuttaa ja pitää huolta  majakasta. Erityisosaamiseeni kuuluu itseni viihdyttäminen pitkinä yksinäisyyden jaksoina ja säiden hallinta. Uskon olevani paras mahdollinen tähän tehtävään, mutta pelkkä kokeilukin riittäisi mainiosti. En ole koskaan asunut majakassa, mutta ne ovat mielestäni henkeäsalpaavan kauniita."

Haaveilija haaveilee. Sellaisesta haihattelusta joskus rangaistiin. Sellainen herkkyys on varmasti liikaa heille jotka ovat sitä koko sukunsa ajan peitellyt. Vaan tyyntä kutsuvaksi pitää olla yhteys myrskyyn itseensä. Enkä tuulen heiteltäväksi halua ellen sitä toivo. Yhtä vähän kuin hänkin haluan elää lasipurkissa. Ymmärtäkäämme siis toinen toisiamme. Hän on orkesteri ja minä mestari. 

- Z -

SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Aamiaiskone . All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig